Niinpä niin, melkein olen tullut syödyksi ruuhkavuoden syövereihin mutta pohjalta on hyvä nousta kun suunta on vain ylöspäin. On minulla kyllä aikaa ollut sen verran että olen saanut lapsen pidettyä vaatteissa mutta blogi siitä on valitettavasti joutunut kärsimään. Mutta eiköhän tämä taas tästä vauhtiin pääse. :)
Mutta entäs se kesä sitten? Aika vilpoisahan se oli mutta mahtui sekaan onneksi myös niitä lämpimiäkin päiviä. :) Kesävaatteita pojalla oli reilusti, vähän turhankin reilusti tämän kesän tarpeisiin mutta jokaista ehdittiin pitää vaikkei varmaankaan kuvata. Puhelimen muistin syövereistä varmasti löytyisi kuvia enemmän mutta aloitetaan nyt näillä.
Tulipa ikävä kesää näitä kuvia katsellessa! Enää ei muista niitä vilpoisiakaan päiviä. :)
Vaatteiden osalta aika pertsameiningillä siis mentiin ja mennään kyllä edelleenkin. Onneksi on ihania kuoseja jotka pelastavat peruspaidankin. :) Poikakin on kasvanut jo niin isoksi että sanoo vaatteista oman mielipiteensä. Enää ei aina äidin valitsemat vaatteet kelpaa vaan kaapista valitaan itse se lentskaripaita tai autopaita. Minusta se on aika ihanaa kun lapsi löytää omat mielenkiinnon kohteensa vaikka ne sitten hiukan kaventaisivatkin äidin luovuuden toteuttamista. Kukapa sitä ei haluaisi nähdä lapsensa silmien loistetta kun näytät hänelle uutta traktoripaitaa josta tulee oitis se lempipaita, ainakin hetkesi. :)
Iso poika sielläkin :) Kiva kuulla siusta, veikeitä vastteita!
VastaaPoistaKovasti on kasvanut! :) Mä tiiviisti oon seuraillut suakin vaikken blogiin asti oo päässyt kommentoimaan. :) Mut eiköhän sekin korjaannu! :)
PoistaIhana kesäinen tuulahdus syksyn harmauden keskellä!!!
VastaaPoistaKesän kaipuu iski kyllä kovaa. Miten se voikaan olla jo ohi! :)
Poista