Perus mustaa

Minulla on pitkään ollut tarve mustalle peruspipolle ja tuubihuiville. Pää ei anna periksi ostaa niitä valmiina ja mustan langan neulominen on maailman tylsintä mutta vihdoin sain  kuitenkin aikaiseksi ne tehdä.

 

Pipon on tehty Marion myssyn ohjeella Novitan Isoveljestä. Tuubihuivin tein Novitan Kelosta sillä sitä nyt sattui olemaan parhaiten saatavilla. Siinä on 120 silmukkaa ja helmineuletta suljettuna neuleena. Huiviin upposi tarkalleen 3 kerää Keloa. Silmukoita olisi ehkä saanut olla enemmänkin mutta uskoisin että huivi antaa hiukan periksi käytön myötä.

Ihanaa joulun aikaa kaikille! <3

Parit Riinet

Tein kummitytölle parit Riinet Mekkotehtaan kaavoilla. Vaaleanpunainen versio oli itseasiassa siskoni tilaama johon sain kankaankin aikoja sitten mutta mekkosen ompelu vaan vähän viivästyi. :) Kun kerran työhön vihdoin ryhdyin tein toisenkin Riinen siihen perään. Eihän siinä enää kauaa mene kun työjärjestys on jo ennalta muistissa. Tein mekot muuten ohjeen mukaan mutta helmaan lisäsin taas rutkasti pituutta. Toivottavasti tuli sopivan pituiset. :)

Kummitytön pikkusiskolle tein  trikoomekon. Käytin jotain Ottobren peruspaidan kaavaa jonka helmaa pidensin ja levensin. Pallotrikoon olen kirppikseltä löytänyt ja sen sanottiin olevan Marimekon, tiedä sitten onko oikeasti mutta kivaa trikoota se on silti ja sitä on vielä rutkasti jäljellä. :)

Nyt takaisin tonttuhommiin, vielä pari juttua on tekemättä. :) 

Raitapipa

Halusin tehdä itselleni Novitan Puron Takkatulesta ja Juolukasta lörpän raitapipon. Aina ei kuitenkaan mene kuin Strömsössä.

Pipo muuten onnistui niinkuin ajattelinkin paitsi että... se ei mahdu päähän. Ei siitä täysin turha sentään tullut. Useamman aikuisen ja lapsen sovituksen jälkeen se mahtui juuri ja juuri siskon 1 -vuotiaan typyn päähän. ...joka ei tykkää myssyistä..

Pilkkuja näkökentässä

Kummityttö täytti vuoden  ja osaksi lahjaa tein hänelle mekon Ottobren (4/2011) kaavoilla. Jätin mallista rusetin pois ja tein teren tilalle sekä alle lisäsin alusmekon. Mekosta tuli omasta mielestä aika ihana vaikka ompelun aikana kangas meinasikin saada silmät särkemään. Valmiissa tuotoksessa kangas ei kuitenkaan sivuoireita onneksi aiheuta. :)

Mulla on muuten aika ihana mies. :) Pyysin sitä viemään (iki)vanhan ompelukoneeni huoltoon kun kone alkoi tekemään hyppytikkiä ihan kunnolla ja minulta loppui keinot syyn selvittämiseen. Kotiin mies ei kuitenkaan sitä tuonut takaisin vaan toi tullessaan ihan uuden koneen. :) Oli kuulemma pistänyt korvan taakse kun olen joskus märissyt ettei vanhaan koneeseen saa enää edes uusia puolia ostettua muista lisäosista puhumattakaan. Aika iso jouluyllätyshän uusi kone oli ja nyt on muuten myös ommeltu. :) Verhotkin sain ommeltua ja niiden tekoa olen vuoden verran pakoillut, ei ihan ole lempipuuhaa verhojen mittailu. Toivon uudelle Pfaffille yhtä monta käyttövuotta mitä vanhallekin. Pakko myöntää että vanhus oli kyllä kestävä. :)