Muumitakki ja lippahattu

Ennenkuin lapsi oli edes pilkkeenä silmäkulmassa oli minulla muutama asia joita haluan -sitten joskus- lapselleni tehdä. Itsetehty takki oli yksi niistä. Tosin silloin  ajatuksena oli tehdä se jostain retrommastakin retrosta kankaasta mutta mieli muuttuu ja tämän muumikankaan tullessa vastaan tiesin välittömästi mitä siitä tehdä.

Ja niin hykerteli sekä äiti että muumeihin ihastunut poika tyytyväisenä kun takki oli valmis, tästä tuli ihana! Muumikangas on lakanavahvuista puuvillaa ja vuorena on ohuen ohut tikkivuori joten mikään rymytakki tämä ei ole vaan tarkoitettu lähinnä vain kaupoissa patsasteluun. Siitä huolimatta tämä on viikon aikana ollut melkein joka päivänä päällä vaikkemme siellä kaupoissa olekaan patsastelleet kuin kertaalleen.

Älkää välittäkö takin rypyistä. Kuvat otettiin suoraan autosta pois hypättyämme.

Takki on tehty Ottobren Against the wind kaavalla hiukan kavennettuna. Lisäsin myös resorit ja kantit. Tein takin koossa 92cm 84cm pitkälle pojalle ja tästä tuli juuri passelin kokoinen pienellä kasvuvaralla. Yleensä lisäilen oman pojan paitoihin ja haalareihin reilusti selän pituutta mutta tämä takki on saman mittainen mitä kaavassakin.

Pojan päässä olevan lakin tein Heilt Speciell og Jubel kirjasta. Madalsin hieman korkeudesta vaikka enemmänkin olisi saanut madaltaa. Myös lippa oli turhan suojaava ja seuraavassa joutuisi sekin muutoksen alle. Kaava tuntui olevan aika naftia mitoitusta, toisaalta eipähän pyöri päässä mutta mitoittaisin hieman pienempään päähän tämän koon. Ihan käytettävä tämä silti on ja käytössä se on ollutkin ja kyllä poika sieltä alta näkee eteensäkin vaikka kuvissa hyvin lipan alla onkin.

Aurinkokin on meitä hellinyt niin että ehkäpä saan tänne blogiin asti jotain muutakin valmista esiteltäväksi kun valoa riittää kuvailuihin. Toivotaan että takatalviennusteet olisivatkin väärä hälytys ja saataisiin jatkaa näissä keväisissä keleissä kesään asti. :)