Merimiessäkki

Tämä merimiessäkki meni pukin konttiin pikkuveljelle. Pikkuveli tällaista toivoi jokunen kuukausi sitten mutta torppasin ajatuksen välittömästi, minä en ainakaan sitä tee. Ajatus repun tekemisestä ahdisti, vähän kuten verhojenkin ompelu, pikkutarkkaa mittaamista ja meikäläisen perfektionistiluonteelle tiedossa olisi myös yllinkyllin purkamista ja pähkäilyä. Mutta kas kun se ajatus jäi silti polttelemaan ja pakkohan siihen oli ryhtyä. :)

Vähän apuja nappasin täältä http://blogit.iltasanomat.fi/kassakerho/2011/02/25/merimiessakki/ mutta ihan täysin en ohjeen mukaan tehnyt. Omaani halusin vuoren ja siksi tein myös säkin suuaukon eri tavalla. Tikkailin myös vähän enemmän ja hihnasta halusin säädettävän. Ohje oli kuitenkin loistava ja säkin mitat kuulemma just sopivat. :) 

 Onni on omata vähän hamsterin luonnetta joka purkaa ja säästää kaiken irroitettavan vanhoista laukuista ja muista. Metalliosat ja säätönippelit löytyi ihan omasta takaa eikä niitä tarvinnut erikseen lähteä metsästämään. :)

Kankaana käytin Ikean paksua ja vahvaa puuvillaa. Tarkoitus oli tästä tehdä joskus nojatuolin päällys mutta itse nojatuoli jouti jo kaatikselle ennenkuin ehdin touhuun ryhtyä. Niinpä kangasta löytyi metritolkulla kotoa. Säkin pohjaksi laitoin vahvaa vedenpitävää kangasta, paksuudeltaan jopa paksumpaa mitä tuo Ikean paksu puuvilla on.  

 Alunperin tarkoitus oli laittaa tähän sirkat mutta koska en löytänyt tarpeeksi isoja ja vahvoja, päädyin lenksuihin. Luotan näiden kestävyyteen käytössä enemmän.

Yllätyksekseni tämän tekeminenkin oli kivaa vaikka sitä vähän epäilin ja saajakin oli iloisen yllättynyt. :) Onnistunut projekti siis kaiken kaikkiaan. Miehellekin kuulemma pitää myös tehdä tällainen. :)