Muutaman viime vuoden aikana olen joka vuosi opetellut jotain uutta. Edellisvuonna opettelin pitsineuleen teon ja viime vuonna virkkaamaan. Tavoitteet eivät ole korkealla mutta niitä pitää silti olla.
Tänä vuonna neulerintamalla suunnitteilla olisi seuraavaa:
- Keskeneräisten laatikossa sukka on odottanut pariaan jo yli vuoden. Homma ei ole edes iso sillä sukka on jo puoliksi tehty, mutta kun ei huvita niin ei huvita. Sukkien tekeminen ei varsinaisesti ole lempipuuhaani, mutta tasaisin väliajoin täytyy kokeilla jos vaikka mieli olisikin muuttunut.
- Pitsihuivi. Langatkin jo odottelevat kaapissa mutta projekti on jatkuvasti saanut väistyä muiden kiirellisempien töiden tieltä.
- Tänä vuonna neulon jotain englanninkielisellä ohjeella.
- Omien ohjeiden tallentaminen kirjoitettuun muotoon. Vaatii ainoastaan muistikirjan ja kynän.
- Vahingosta viisastuneena tänä vuonna aloitan joululahjojen teon aikaisemmin kuin vasta marraskuun lopulla.
Olen pitänyt jo vuoden ajan itselläni langanostolakkoa. Kaapit pursuilevat langoista eikä säilytystilaa enää ole. Ylpeänä voin ilmoittaa noudattaneeni varsin tunnollisesti kieltoani vaikka lankahyllyt kummasti vetävätkin puoleensa ja tarjouslangat ovat heikoin kohtani. Joitakin pakollisia ja puuttuvia lankoja olen ostanut mutta esimerkiksi joululahjat tuli tehtyä täysin varastossa olleista langoista. Hyvä minä!
Suuri ilonaihe ja kovin odotettu asia tapahtuukin ensi maaliskuussa, jolloin suuntaan käsityömessuille. Käsityömessuilta saan hyvällä omalla tunnolla taas hamstrata lankoja. Lisäksi kevään aikana suunnittelen suuntaavaani Viroon langanhakureissulle. Sen jälkeen ollaankin varmaan taas vuosi langanostolakossa...
Lopuksi vielä kurkistus keskeneräisten töiden laatikkoon...
Ahdistusta herättävä sukkapari.
Tämän teko on toistaiseksi tauolla. Eipä ollut sitä kaikista kevyintä virkkausta vaan kunnon repimistä ja puhinaa. Mieli tekisi jatkaa mutta peukaloni sai pienoisen trauman tästä työstä, ehkä jossain vaiheessa sitten.
Pitsineulepipo Novitan Rose Mohairista. Mitäköhän mahdoin ajatella väriä valitessani?
Miehelle pipo. Tällä hetkellä se tärkein työ, sillä mies ei ikinä aiemmin ole pyytänyt minua tekemään jotakin erityistä. Tietenkään tämän tekokaan ei sujunut ongelmitta. Saatuani ensimmäisen pipo valmiiksi, huomasin tehneeni ajatusvirheen laskuissa ja pipo osottautui liian pieneksi. Eipä siis muuta kuin uutta kehiin. Saadaanpahan samanlaiset pipot, miten herttaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti