Isänpäivä

Tykkään hirveästi isänpäivästä vaikka joka kerta saankin siitä etukäteen hirmuisen stressin. Nyt kun on oma lapsi on hurjan kivaa suunnitella lahjoja ja kortteja. Miehen kanssa ollaan sovittu että isänpäivien ja äitienpäivien mahdolliset lahjomiset tulisi olla jotenkin lapsen kanssa tehtyjä. Tässä lähinnä pointti se ettei juhlapäivän idea olisi vain se lahjan ostaminen kaupasta. Viime äitienpäivänlahjasta ei paremmaksi pysty pistämään mutta jotain me silti keksittiin. 

Pappalle tuunasin kaupasta ostetun paidan silitysarkeilla ja poika teki oman osuutensa kortissa. Aika ihana tuo kortti-idea minkä löysin facebookin äitiryhmästämme. :)

Miehelle meni tällainen setti. Valokuvakollaasi jollaisen tein myös viime vuonna, pojan maalaama muki sekä kortti.

Mietin pitkään miten toteuttaa isänpäivälahja pienen taaperon kanssa. Tällainen kahvikuppi sitten 1-vuotiaan luovuuden purskassa syntyi. Pojan mielestä kaikista hauskinta oli maalata kuppia sisältä. :)

Teen myöhemmin ihan oman juttunsa kupin maalauksesta jotta siitä olisi apua muillekin. Tämä on siis tehty  posliiniväreillä ja kuppi on lopulta poltettu. Posliinin maalauksessa on ne omat juttunsa ja sain askarteluliikkeen myyjältä hyviä vinkkejä siihen.

Kortissa leikkasin vain kartongista sydämen ja painoin pojan käden sen päälle. Yksinkertaista mutta jotenkin niin liikuttavaa. Tosin käytännössä kädenjäljen painaminen ei ihan niin yksinkertaista ollut ilman apuria...

Jos nyt ihan totta puhutaan niin näiden kanssa oli jos jonkinmoista vastoinkäymistä ja lähellä oli ettei mies saanut tuota kahvikuppiaan lainkaan isänpäivänä. Onneksi jotkut ihmiset vaan ovat niin ihania että menevät töihin vaikka vähän etukäteen että saavat asiakkaan päivän pelastettua. Valokuvat olivatkin sitten toinen juttu mutta jätetään siitä märiseminen nyt kuitenkin. :) Loppu hyvin kaikki hyvin.

Joulunäpertelyt

Nyt varmaan viimeistään alkaa olla aika kertoa niistä väkertelyistä joita jouluksi väsäsin. Kerrotaan se kuvilla kilometrin pituisen tekstin välttämiseksi.

 

 

Lahjalaatikoita tein kolme, kaikki hieman erilaisia toisistaan.

Itsetekemiäni olivat nämä:

• kestorätit
• karkkikeksisekoitus
• sytykekävyt
• keittiösaippua (kahvilla "maustettu") sekä tavallinen saippua

Näihin lisäksi vielä nameja ja juustohöylät.

Lisäksi tein muutamat konvehtikuuset ja pojan toisille kummeille painetut tyynyliinat.  Näillä mentiin tänä jouluna, jotain jäi pois viime metreillä ompelukoneen kosahtamisen vuoksi ja jotain tuli lisää. Ensi jouluna tuskin tulee yhtä paljon itse tehtyä mutta kivaa tämä oli silti vaikka aikamoisen stressin saikin loppumetreillä aikaan. :)

Pitsipurkit

Häitä varten askartelin ison satsin eri kokoisia pitsillä sekä juuttinauhalla koristeltuja lasipurkkeja. Näissä, kuten kuvakin kertoo, poltettiin kynttilöitä ja ripoteltiin sinne tänne tunnelmaa luomaan. Häiden jälkeen ne ovat olleet myös kotosalla ahkerassa käytössä. :)

Pitsin kiinnityksessä sprayliima oli ihan ehdoton! Pitsi tarttui hyvin ja vaivattomasti ja on myös pysynyt lasipurkin kyljessä. Sprayliima vaan tuntui leviävän joka paikkaan suihkittaessa joten kannattaa suojata pinnat kunnolla suurelta alueelta sitä käyttäessä. Ei myöskään kannata aikailla kiinnittämisessä sillä se myös kuivuu nopeasti. Sprayliiman ostin Sinooperista mutta uskoisin sitä löytyvän muualtakin.

Huiskutusviirit

En hääpäivänä halunnut riisinjyviä hiuksiini turpoamaan ja saippuakuplatkin tuntuivat turhan tylsältä vaihtoehdolta. Olin jo päättänyt ettei meidän häissä heitellä mitään kunnes näin eilen tein - blogin huiskutusviirit. Ja siitä se idea sitten lähti.

Tein muuten eilen tein- blogin ohjeen mukaan mutta jätin viirit laittamatta ja laitoin kolme satiininauhaa kahden sijaan. Ajattelin että näyttävät valokuvissa "runsaammilta" ilman viirejä. Noh, eipä näyttäneet oikeen miltään kuvissa. Me nimittäin unohdettiin jakaa ne vieraille. :) Eipä se silti meidän päivää pilannut. :D

Vieraskirjapuu ja korttihäkki

kuva: Jyrki Aaltonen

kuva: Jyrki Aaltonen

 Minulle oli heti alusta selvää millaisen vieraskirjan häihin haluan. Tavallisiin vieraskirjoihin vieraat aika huonosti yleensä kirjoittavat ja halusin kokeilla jotain muuta. Vieraskirjapuu toimikin yli odotusten! Lähes jokainen vieras oli terveisensä jättänyt puuhun ja lapset olivat jättäneet ihania kuvia. :) Puu oli ihanan näköinen kun oksilta roikkui suuri määrä kortteja!

Oksina käytin vaahteran oksia jotka siskoni oli katkonut ja värjännyt kerroksella valkoista spraymaalia, jolloin niistä tuli juuri sopivan harmaat. Kortit olin leikannut tavallisesta kartongista ja leikannut alareunan Martha Stewartin pitsileikkurilla. Oksille ripustin myös muovikristalleja roikkumaan. Vanha maitotonkka täytettiin hiekalla, laitettiin vähän valkoisia kiviä päälle ja oksat mukaan ja koko komeus pysyi todella hyvin pystyssä! :)

Kodin Ykkösen löytönurkasta löysin juuri sopivan lintuhäkin korteille. Koristelin sen satiininauhoilla ja askartelin samaisella pitsileikkurilla "kyltin" korteille. Muuta koristetta se ei kaivannutkaan. :)

Häiden koristeita, osa 1

Kuva: Mona Nieminen

Mieheni teki vanhan ladon materiaaleista jokaiselle pöydälle puulaatikoita jotka koristelimme valkoisilla kivillä ja kynttilöillä. Alunperin ajatuksena oli laittaa laatikoihin sammalta ja tuikkukupit mutta varmuuden vuoksi jätettiin idea jottei häihin tule vahingossakaan liian jouluinen tunnelma. 

Hääkarkkeina meillä oli Apteekin salmiakkia, jotka laitoin ebaystä ostettuihin pahvirasioihin ja kiedoin juuttinarua ympärille. Ihan pienimmille lapsille olin hankkinut hääkarkeiksi maissinaksuja.

Kuva: Jyrki Aaltonen

Pöytänumeroina toimivat Ikeasta ostetut kehykset joiden toiselle puolelle tulostimme menun. Pitkissä pöydissä oli pöytänumeron lisäksi yksi menukehys lisää. Pöytänumero on tulostettu Sinooperista hankittuun rakkaus-paperiin. Harmi kun sen kivat rusehtavat sävyt eivät kuvassa tule esiin.

Pöytiin asettelimme lasipulloja maljakoiksi. Koristelin lasipullojen kaulan juuttinarulla ja laitoimme jokaiseen pulloon yhden valkoisen ruusun.

Paikkakortit teimme samaan tyyliin ja samoilla materiaaleilla mitä kutsukortitkin.

Kuva: Jyrki Aaltonen

Kuva: Mona Nieminen

Ohjelman kirjoitin liiduilla tauluille. Ylin kehys oli juhlapaikalla jo valmiiksi, toinen kehys ja teline on isäni nikkaroima. Yllä olevassa kuvassa näkyy myös istumajärjestys, joka noudatti sekin kutsukorttien teemaa.

Hääkutsu

Hääkutsuihin halusin miehestä ja minusta jonkun valokuvan ja niitä napsittiinkin siskon toimesta juhannuksen alla. Kaikki materiaali kortteihin on hankittu Presentosta Turusta, ainoastaan Martha Stewartin pitsileikkurin tilasin ebaystä. Kutsuihin liitettiin mukaan myös hääinfo, joka sisälsi lyhyet ajo-ohjeet juhlapaikalle, tietoa juhlasta yms. tarvittavaa tietoa. Itse kutsuista halusin mahdollisimman selkeät sisältäen vain tarvittavan tiedon.

Korttien suunnittelu ja teko oli ehkä kaikista suurin yksittäinen asia joita häitä varten askartelin. Välillä jo hankitut tarvikkeet menivät täysin vaihtoon ja homma aloitettiin alusta kerta toisensa jälkeen. Lopputulokseen olen hyvinkin tyytyväinen, sain kuin sainkin tehtyä sellaiset mitkä halusin. :)

Harrastehuone

Pitkän hiljaisuuden jälkeen on  pidemmittä puheitta aika kertoa mitä olen viime ajat puuhaillut.

Saanko esitellä: minun ompeluhuoneeni ja mieheni harrastehuone. Olen saanut aika lailla yksin toteuttaa itseäni ja tehdä huoneesta oman näköiseni. Kunhan mieheni musiikkikamoille on oma nurkkansa paikkansa. :)

Pitihän minun sinnekin sitten näppini tunkea ja virkkasin kitaralle uuden hihnan. ;)

Tästä olen ollut ehkä eniten innoissani. Vanhoja puulaatikoita eikä mitään mitä tahansa laatikoita, vaan vanhempieni maajussiajoilta jääneitä vanhoja itsetehtyjä perunalaatikoita. Olin näistä jo pitkään haaveillut ja järkytys oli suuri kun löysin nämä navetasta enkä niiden olemassaolosta tiennyt laisinkaan. Pari laatikkoa pitäisi vielä käydä hakemassa ja hylly on valmis! Ja onhan mulla pari ideaa vielä varastossa mihin niitä käyttäisin ;)

Olen kirppiksiltä pikkuhiljaa keräillyt Riihimäen lasipurkkeja sekä erilaisia peltitölkkejä. Niitä onkin käytössä siellä sun täällä.  Isäni vanhat nallet ovat päässeet parhaimmalle paikalle patsastelemaan. 

Tämän maalasin kummitytölle hänen uuteen huoneeseensa. Kuinka sattuikin että ruskea väri pääsi loppumaan kesken enkä saanut siitä niin siistiä kuin olisin halunnut. Saa nyt sitten toimia rosoisempana. Saattaa olla myös että lisäilen pari juttua tuohon vielä.

Tämä on ihan pakko vinkata muillekin. Hullaannuin Turun käsityömessuilla täysin Joutomaan tauluihin! Olisin voinut kotiuttaa niistä ihan jokaisen mutta valinta oli lopulta pakko tehdä ja tämä oli toinen niistä mitä kotiutin. Aika ilmiselvää varmaan miksi. :) Suunnitelmissa on hakea vielä pari lisää mutta ensin pitää kyllä saada nämä jo ostetutkin seinälle. Miten sen onkin aina niin työn ja tuskan takana vaikka porakin on ollut pöydällä odottamassa jo pitkään.

Täällä ei tarvitse koskaan olla yksin. Aina on vähintään toinen, useimmiten molemmat karvaiset kaverit  ja joskus koko perhe touhuilemassa. :)

(Työmaavalaisin ei muuten toimi sisustuselementtinä, kerron sen käyttötarkoituksesta joskus sitten lisää.. ;))

Ristiäiskortti

Tänään vietettiin siskon tytön ristiäisiä ja vaikka en yrityksistä huolimatta ehtinyt tehdä itse lahjaksi mitään, halusin sentään edes kortin tehdä itse. Alusta asti oli selvää ettemme anna "uskonnollista" lahjaa emmekä korttia vaan jotain muuta ja mitä muuta keijufani voisikaan antaa kuin keijukortin. :)

Tässä tulee muuten syy miksi en enempää harrasta korttiaskarteluja, skräppäystä yms. Olen erittäin hidas askartelija enkä osaa pitää kiirettä enkä lopettaa. Kyseistä korttiä väsäsin ehkä n. 3-4 tuntia! Ensimmäinen tunti kului siihen että levitin kaikki paperit, tarvikkeet ja oheismateriaalin pöydälle ja jäin vain tuijottamaan niitä. Jossain vaiheessa inspis sitten tuli ja otin siitä kaiken irti. Kokeilin, erehdyin ja kokeilin uudelleen ja sain uusia ideoita ja lopputulos oli kuin olikin lopulta mieleinen. :) Tässä vaiheessa kello vain näytti jo kahta yöllä ja siivoamiset jäivät seuraavaan päivään. Aamulla käärin vielä lahjan pikaisesti pakettiin ja koristelin sen kakkupaperilla. Strassit ja muut pienet yksityiskohdat eivät kuvassa kovin hyvin näy, mutta toivottavasti kuvasta näkee edes jonkin verran. En ehtinyt aamun kiireessä keskittymään kuvailuun. :)