Riine-mekkonen

Uskallan tämän mekon jo esitellä vaikkei se saajalleen olekaan vielä päätynyt. Tämä menee kummitytölle huomenna syntymäpäivälahjaksi.

Kangas on minusta ihana vaikken ruskean ystävä aina olekaan. Harmi kun näistä lahjoiksi menevistä ei saa otettua sovituskuvia. Tuntuu että niistä vasta näkee millainen vaate on päällä.

Kaavana käytin Mekkotehtaan Riineä. Ompelin helmaan samanlaista pitsinauhaa kuin rinnuksissa mutta lopulta purin sen pois pelätessäni että se tekee muutenkin leveästä mekosta liian tönkön. Nätiltä se kyllä olisi näyttänyt. :)

Pöllö, pöllömpi, pöllöin

Osallistun Suomen suurin joululahja -tempaukseen tekemälläni pöllöllä. Tämä siis matkaa joulun alla TYKS:iin lastenosastolle. Matkaan pakkaan samalla myös kaapin perälle unohtuneet pari vuotta sitten tehdyt pitsinorsunpoikaset, jotka saavat vihdoin kodin itselleen.

Jotain tuttua tässä pöllössä oli ja kesken ompelun vasta välähti. Minähän olen tehnyt lähes samanlaisen aikaisemminkin. :) Löydät sen täältä.

Pesukarhusetti

Tämä valmistui jo edellisviikon savailuissa. Body jäi neppareita vaille valmiiksi ja lopulta päätin jäädä odottamaan tilaamieni nepparipihtien saapumista. Pihdit olivat kyllä tarpeellinen ostos, on aika lailla helpompaa painaa nepit pihdeillä sekunneissa kiinni kuin mätkiä vasaralla ja toivoa että ne A) osuvat kohdilleen B) etteivät lyönnit osu sormille ja C) ettei herätä vauvaa päikkäreiltä metelöinnillään.  

Tässä SaVaWayssä saimme aiheeksi naamarin, josta piti inspiroitua. Aihe meinasin viedä yöunetkin sillä en meinannut keksiä mitään annetusta aiheesta. Viime tingassa sain päähäni idean ja löysin kaikki tarvikkeetkin valmiiksi kotoa. Kankaan painoin hätäisesti päivän aikana, välillä tuputin oikealla kädellä ja vasemmalla hyssyttelin lasta ja toivoin että kangas ehtii kuivua kello yhdeksään mennessä. Ehtihän se ja olin pari minuuttia yli annetun kahden tunnin rajan valmis ompeluistakin. Loppujen lopuksi valmiista setistä tuli yksi lemppareista. :)  Toivottavasti painokuvio kestää käytön ja pesut vielä jatkossa. 

 

Onnekseni löysin Pinterestistä valmiin pohjan painokuviolle, aika ei nimittäin olisi riittänyt itse suunnittelemiseen. Kuva siis täältä. Bodyn kaavana tuttu Kisuliini (OB 6/12).

 

Housujen kaavana OB:n Little Rabbit (1/12). 

Sitten taas joululahjojen kimppuun. Otin tänä vuonna tavoitteeksi tehdä valtaosan lahjoista itse. Aika kunnianhimoinen tavoite ja aina välillä tulee mieleen että olisihan sitä voinut helpommallakin päästä. Varsinkin kun ennen joulua on verhojen ompelua yms. tiedossa muutenkin. Mutta kun kerran on aloitettu, pitää projekti saattaa loppuun. Eihän se sovi että toinen saa ostetun lahjan ja toinen itsetehtyä. Levätään sitten jouluna. :)

vihreää ja harmaata

Facebookin ompeluryhmässä on perinteisesti ollut perjantaisin ompeluhaaste, jolloin klo 21-23 välillä ommellaan jotain ennalta annetusta aiheesta. Osallistuin tähän vuoden viimeiseen SaVaWay- haasteeseen nyt toista kertaa. Olin aiemmin tilannut yllätyspaketin jonka posti toimitti minulle kotiin. Kuoren sai avata perjantaiaamuna ja samalla sain ohjeistuksen tehdä kuoressa olleesta materiaalista jotain jouluista.

 Kuoresta paljastui vihreää tähtikangasta jonka ympärille teemaa piti lähteä rakentamaan. Ja tämmöistä siitä valmistui.

Heti ensi näkemältä en ollut täysin ihastunut tuohon vihreään kankaaseen. Mikään ajatus ei tuntunut oikealta. Mallailtuani sitä harmaan kanssa aloin siitä kuitenkin pitää hetki hetkeltä enemmän ja enemmän ja suunnitelmat selvenivät. Nyt olen todella tyytyväinen siihen että sain juuri tuon vihreän kankaan enkä toista kangasvaihtoehtoa mitä aluksi hieman toivoin. :) Aika jännä miten mieli muuttuu kangasta työstäessä. Tuo harmaan ja vihreän yhdistelmä toiminee vielä joulun jälkeenkin, käyttöikää setille siis lisää. :)

Itse ompelusessio ei tosin mennyt kuin Strömsössä. Mies tuli vasta yhdeksäksi kotiin jolloin pääsin kaavojen piirtohommiin. Kesken kankaanleikkuun syötin lapsen ja itseni ja hätäillessäni leikkasin etukappaleen väärinpäin. Onneksi kangasta riitti vielä toiseen kappaleeseen. Sen jälkeen päätinkin että lopetan hätiköinnin jotta itse hommasta tulisi jotain käyttökelpoista. Aikaa meni rutkasti enemmän mutta tajuttuani etten millään ehdi saada kahdessa tunnissa valmista, en edes yrittänyt pitää kiirettä. :) 

Kaavoina käytin Ottobren kisuliini-bodya ja tiikeri-housuja.

Hurja, hurja viikinki!

Pikkasen perusperttiä pojalle. Ei kuitenkaan ihan perusjuttu sillä musta tää kangas on ihan superihana! Kattokaa nyt, siellä hurjat viikingit grillaa vaahtokarkkeja. :)

Koko ompelun ajan mulla soi päässä lastenlaulu hurjista viikingeistä. :D

Ei kerrota  kenellekään että haaran napeista yksi on toisinpäin kuin muut. En ruvennut korjailemaan, mitä se nyt muka haittaa? :) Kuka nyt muutenkaan on sanonut että ne pitää olla jotenkin samalla tavalla kaikki. ;)
Kaavana Ottobren Bert (1/12). 

Kattokaas mitä mun ihana ukonronttini toi mulle eräs päivä, valmistumislahjana. :)

 

Pfaffille kaverin! Kyllä mä nyt mietin et miten olen ilman saumuria pärjännyt vaikka vuosia uskottelin itselleni että ompelukoneella saan kyllä tehtyä saman mitä saumurilla kun en vaan raaskinut sellaista hankkia. Pitkään pärjäsin ilman, mutta en mä tuosta kyllä luovu ikinä! :) Tämän vuoksi kannatti valmistua!

Apinapuussa

Hurahdin mustikkahaalariin. Superkätsy, helppo pukea, lämmittää ja niin söötti vauvan päällä. Pikku-ukko sai siis toisetkin haalarit, ja tulee varmasti saamaan kolmannet, ja neljännet ja ja.. :)

Kankaaksi valikoitui apinapuu.

Tämä on tehty koossa 62 ja lisätty melkein neljä senttiä selän pituuteen ja lahkeisiin jätetty pituutta myös enemmän kuin aikaisemmassa haalarissa. Tehty ilman sivusaumanvaroja kuten edellinenkin. Tämä oli muuten ensimmäinen kerta kun käsittelin joustofroteeta, vetoketju vähän aaltoilee mutta ei se juurikaan onneksi käytössä näy. :) 

Olen etsinyt mustavalkoraidallista trikoota vähän joka paikasta tuloksetta. Jos jollain ihanalla olisi vinkata mistä sellaista mahtaisi löytää niin saa huutaa hep. :)

Pikku siilit

Meillä on syysteema näköjään meneillään sillä sienikankaan jälkeen ompelukoneen alle pääsi siilitrikoo. Jostain syystä miellän siilit vahvasti syksyyn vaikka ihania nämä ovat mihin vuodenaikaan tahansa. :)

Kaavana käytin Ottobren Happy Squirrel bodya (1/2012). Erityisen ylpeä olen kohdistuksesta. Ei ollut ihan se helpoin homma. :)

Äh kun muuten ärsyttää noi kuvien taustojen muokkailut, tuntuu etten keksi keinoa millä ne saisi siisteiksi. Kenelläkään mitään hyvää kikkaa siihen miten taustan saa huomaamattomimmin tasaisen vaaleaksi?

Ihanaa isänpäivää kaikkien isille! <3

Ihan sienissä

Ompelin ensimmäisen bodyni ja yllätyin. Ei se ollutkaan niin vaikeaa kuin olin kuvitellut, joskin aikaa vievää pelkän ompelukoneen kanssa pelatessa. Jatkuvaa lankojen ja neulojen vaihtoa. Bodysta ei täydellistä tullut mutta kaikesta oppii ja body on käytössä kuitenkin toimivaksi todettu. Sen verran jäi kuitenkin kismittämään että seuraava body tuli heti työn alle että saan siihen virheet korjattua. Näin sitä jää koukkuun... :)

Tykkään tästä Paapiin sienikankaasta hurjasti ja sitä jäikin onneksi vielä johonkin toiseen projektiin. En ole tänä syksynä päässyt lainkaan metsään sienestämään joten varmaan siksi kangas vetosi niin kovaa. :) Kaavana käytin Ottobren Bert -bodya (OB 1/12). Kaava oli tosi kiva, istuu hyvin ja nappilista nyt on aina onnistunut valinta. :) 

Pilvenhattaralla

Täällä on kuulkaas ommeltu. Ompeluvimmasta ei tulisi loppua mutta nykyisin on hieman rajoitettava itseään. Itsensä lisäksi kun on huolehdittava pikku toukastakin ja se ei ole kovin helppoa jos on koko yön ommellut. Opin sen kerrasta. :)

Kun pääsin ompelukoneeseen käsiksi, tein ensimmäiseksi Ottobren mustikkahaalarit. Olin tilannut kankaat (ja lehden) jo raskauden puolivälissä mustikkahaalaria silmällä pitäen. Pakko sanoa että nyt kun haalarit ovat valmiit ovat ne todellakin maineensa veroiset. Ihanat! Jää harmittamaan kun nämä jäävät pieniksi.

Jalassa mummun kutomat hiiritossut. :)

 

Tein joitakin muutoksia kaavaan. Lisäsin selkäpituuteen kolmisen senttiä lisää ja lahkeisiin lisäsin resorit.
Arvatkaapa muuten kuinka paljon jännitti leikata kangasta ja lähteä ompelemaan kun en ollut koskenut ompelukoneeseen kuin kerran yli puoleen vuoteen. :) Hidasta se touhu oli mutta siitä se sitten lähti kuitenkin. :) 

Aviatrix

Ihan ensimmäisiä asioita joita tein tulevalle lapselle, oli Aviatrix. Olin kuullut siitä monessa blogissa kehuja ja ei turhaan! Pipo tosiaan on malliltaan sellainen että se istuu lapsen päässä eikä pyöri ympyrää ja ole silmien edessä mitä muut pipot yleensä tekevät. Narut eivät kiristä mutta pitävät pipon paikallaan ja se suojaa otsaa sekä korvia tosi hyvin.Lisäksi se menee aika alas niskaan kunhan tekee yhden ylimääräisen kiilan.

Mies on pyytänyt useampaan otteeseen minua neulomaan toisen, isomman aviatrixin, nyt kun tuo on jo jäänyt pieneksi. Se kertoo siitä että pipo oikeasti on ihan mahtava malliltaan. En vain meinaa millään ehtiä tarttumaan puikkoihin vaikka hinku olisikin vaikka nopeahan tuo oli tehdä. :)

En löytänyt tähän hätää mistään langan vyötettä että olisin voinut kertoa mitä käytin. Käyttämäni lanka oli kuitenkin pehmeää villalankaa jotta vauvan herkkä iho sen kestää ja lakkia pystyy käyttämään ilman aluslakkia. Ohje löytyy ravelrystä. Ja jollei vielä tullut selväksi, niin voin suositella! :) 

Vauvan ensisänky

Kirjoittelutahti näyttää hieman hiljentyneen mutta kyllä mä täällä vielä olen. :) Olen jotain saanut aikaiseksikin mutta vielä pitäisi saada aikaiseksi istahtaa koneellekin. Nyt kun pikku toukkakin on jo siirtynyt isojen poikien sänkyyn niin on kai aika esitellä laatikko jossa me häntä ensimmäiset kaksi kuukautta nukutettiin. :) 

Kankaat on kaikki Jätti-Rätistä ja nauha on kirppislöytö. Pilkkukankaan alla on vielä tikkikankaan tyyppinen kangas vähän pehmentämässä reunoja.

Ihanaa syksyn aikaa kaikille! <3

Pienen miehen pienet varpaat

Tasan 4 viikkoa sitten meidän perheeseemme syntyi pieni halipallero. <3 Kuukausi on kulunut nopeasti, poika on kasvanut kovasti ja meidän päivämme on kuluneet pikku myttyä nuuskiessa ja helliessä. Ensi sunnuntaina on meillä miehen kanssa ensimmäinen hääpäivä ja onnekkaina saamme sen viettää uuden perheenjäsenen kanssa.

 
Jos jokin käsityö oli kesken kuukausi sitten, on se sitä edelleen. Olemme niin myytyjä pienen edessä että voisimme päivät pitkät vain tuijotella pieniä varpaita ja katsella kun toinen tillittää maailmaa. Kieltämättä sormet ovat kuitenkin alkaneet syyhytä ompelu- ja neulontahommiinkin ja pikku hiljaa aloitellaan työhuoneen kuntoon laittoa. Eilen olin ensimmäisen kerran pari tuntia pienestä erossa ja tuloksena kotiutin 1,2kg lankaa. Saas nähdä koska ehdin niihin keriin edes koskemaan. :)

Enköhän tässä palaile taas bloginkin pariin kun päiviin alkaa tulla enemmän rutiineja. :) Pari valmistakin juttua olisi vielä julkaisematta. Nyt takaisin kuitenkin vielä nuuskuttelemaan vauvaa ja nauttimaan hetkestä. Tämä aika kun kestää vain hetken. <3

Paksut puikot ja paksua lankaa

Olen potenut hieman huonoa omatuntoa kun en ole kaikkea haluamaani ehtinyt vauvalle tehdä. Oli kuitenkin yksi asia, jonka halusin ehdottomasti tehdä itse. Peiton  Kun kiire vähän alkoi helpottaa, aloinkin heti sitä neulomaan. Malliksi valikoitui jotain helppoa ja yksinkertaista sillä puolen vuoden neulomistauon jälkeen sekä raskauden tuomien nivelongelmien vuoksi en kauhean suuriin suunnitelmiin kykene enkä myöskään jaksa keskittyä.

Kokoa peitolle tuli 75cm x 95cm. Paksut puikot ja paksua lämmintä lankaa. Helppoa, hauskaa ja nopeaa. Eiköhän tämä asiansa aja. :) 

Helisevä tirppa

Tämän tirppasen virkkaamisen aloitin reilu puolitoista vuotta sitten. Jostain syystä se oli jäänyt siipiä vaille kesken ja oli unohtunut laatikkoon josta sen muuton yhteydessä löysin. Ei ollut kauhean iso vaiva virkkuutella sitä loppuun ja nyt meidän Irma-Petterikin saa oman helisevän tirppansa.

Aikaisemmin tekemäni löytyy täältä. Ohje on Tyttö kylmän maan blogista mutta valitettavasti en sitä juuri nyt löydä.

Kuulumisia!

Kirjoitustahti on tänä vuonna ollut aika surkea, itseasiassa musta tuntuu etten osaa enää edes kirjoittaa. :) Niinkuin viimeksi mainitsin niin elämässä on tapahtunut yhtä ja toista.
Toukokuussa me ostettiin talo ja muutettiin landelle. Hommaa riittää vielä varsinkin pihan kanssa useammaksi vuodeksi eikä sisätilat ihan vielä ole kunnossa mutta semmostahan se on. :) Rauhaksiin laitellaan ja suunnitellaan, voi olla että jotain juttuja tänne bloginkin puolelle pikkuhiljaa eksyy. :) 
Opinnotkin on nyt suoritettu loppuun ja tutkintotodistus on kourassa. Alan duunit saavat kuitenkin vielä odotella sillä mulla on seuraavaksi vuodeksi muita suunnitelmia... Meillä odotetaan perheenjäsentä saapuvaksi seuraavan kuukauden aikana.  :)

Elämä alkaa pikkuhiljaa rauhoittua, ainakin hetkeksi, ja aikaa on ollut myös pienelle näpertelylle. Vauvalle siis sukkia.

 Ensimmäiseksi tein junasukat mutta niihin tuli sen verran kasvunvaraa että saavat varmaan vähintään vuoden odottaa säilössä. Raitasukkiin vähensin silmukoita kahdeksalla ja kantapäätä kahdella kerroksella. Jospa ne sopivat paremmin heti alkuun. Tosin mikäli nämä lämpöasteet jatkuvat pitkäänkin niin jäävät varmaan käyttämättä. :)

Eiköhän kirjoittelutahti tästä pikkuhiljaa muutu kunhan pääsen vauhtiin ja jos vauva sen sallii. Nyt pitkästä aikaa blogien lukukierrokselle :)

Vaippakakku

On vierähtänyt joku aika viime kerrasta kun täällä käväisin mutta opiskelut ovat vaan vieneet oman aikansa. Vielä  on kuukausi aikaa suorittaa opinnot loppuun ja sitten pääsenkin siirtymään seuraaviin haasteisiin. :) Olen ollut  tiukassa ompelu-neulonta-väkertämislakossa, sillä ne vaan joka kerta vievät niin mukanaan että keskittyminen tylsiin velvollisuuksiin kärsii. Tapanani on kuitenkin ollut viedä uunituoreille kummilapsille, ja muillekin läheisten vauvoille,  vaippakakut tuliaisiksi, ja kun ystävämme pyysi minua ja miestäni tyttärensä kummeiksi niin pitihän minun sellainen väkertää. Ja nautin joka hetkestä kun sitä tein. :)

Sen kummempia ylläreitä kakun sisälle en tällä kertaa tehnyt. Aikaisemmin olen piilottanut sinne milloin peittoa tai vaatetta mutta tällä kertaa aika antoi omat rajoituksensa ja siksi en muita ylläreitä siihen laittanut kuin tuon kissapehmon. Eikä se minusta juuri muuta jäänyt kaipaamaankaan.

Aikaisemmin tekemiäni vaippakakkuja löydät täältä.
Löysinpä koneelta kuvan yhdestä ihan ensimmäisistä kakuistani, jonka tein ennen blogin olemassaoloa. Aikalailla tyttövoittoisia kakkuja on tullut tehtyä :)

Kertoilen tarkemmin kuulumisiani vähän myöhemmin. Puoleen vuoteen on mahtunut paljon ja osa vaikuttaa bloginkin sisältöön tulevaisuudessa. Nyt lähden nauttimaan keväisestä säästä jota ehdittiinkin  jo tovi odotella. :)

Ihanaa kevättä kaikille! :)

Minimekkoja

Alkuvuosi on mennyt hujauksessa ja paljon on ollut tekemistä. Tekemistä riittää koko keväälle muutenkin sillä pyrin saamaan opinnot kasaan kevään aikana, mutta sitten voinkin keskittyä mielekkäämpiin asioihin. :)

Siskon tytöillä on syntymäpäivät tulossa lähiaikoina  ja heille olen hankkinut Disney Animator -nuket jo aikoja sitten tilaisuutta varten. Ja tottakai piti pakettiin ommella vähän vaatteitakin mukaan.

Mekkojen kaavat löytyivät Facebookista Disney Animator -ryhmästä. En löytänyt kaavoja ryhmästä ainakaan nyt niin en pysty niitä linkittämään. Nämä nuket on kyllä ihania! Ihan tekisi mieli vaan itselle ostaa ne kaikki. :)

Minun oli tarkoitus viettää blogin 2-vuotis synttäreitä arvonnalla heti alkuvuodesta mutta kaiken hulinan keskellä  koko synttärit unohtuivat täysin. Pidän ne hieman myöhässä lähiaikoina. Tiedätte sitten odottaa. :)